Kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Rakkaista harrastuksista on tarkoitus nauttia. Etenkin tanssiaiset ovat viime aikoina aiheuttaneet lähinnä harmaita hiuksia, niuhotusta ja äreää mieltä, vaikka näiden aikamatkaamisen ja tanssin iloisten yhteensulautumien kuuluisi herättää innostuksen perhoset lepattamaan vatsassa. Nyt muistin taas, miksi rakastan harrastuksiani. Tohtori muistutti sopivasti, että välillä voi olla vähän wibblyä ja että se ei todellakaan ole välttämättä yhtään huono asia.
Kyllä, tanssin Tohtorin kanssa halki vuosisatojen ja mielikuvitusmaailmojen. Italian renessanssin hovien Ballo del Fioresta saattoi vahingossa tulla Ballo della Banana, ja madame de Pompadourin bileiden pikkutunneilla ehkä tanssitun Le Pistolet'n seassa pistoolien sijaan seikkailivat äänimeisseli ja sankaribanaani. Ja kyllä, päädyin yllätyksekseni ketkuttamaan Macarenaa rokokoomekossa. Hulvaton ilta todellakin. Kiitokset kaikille osallisille ja etenkin E:lle tohtoroinnista. Companion kiittää tansseista, purkaa laukkunsa ja kaatuu sänkyyn kuorsaamaan väsyneenä mutta onnellisena.
I could have daanced aaall niiight...! |
"Have you met the French? My God they know how to party!"
"Always take a banana to a party, bananas are good."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti